Valamon viinit tarjoavat ainutlaatuisia aromeja
Maistan isä Andreaksen tarjoamaa Valamon luostarissa tehtyä viiniä. Se on suurenmoinen makuelämys. Se maistuu aromaattiselta rieslingiltä, mutta se onkin tehty suomalaisista marjoista. Isä Andreas myhäilee vastapäätä ihastuneelle ilmeelleni. Valkoherukka, karviaismarja ja Valamon luostarin osaaminen ovat näyttäneet voimansa.
Kuva: © Mikko Keinonen
Teksti: Ari Turunen
Valamon luostarissa on jo pitkään tehty viinejä, liköörejä ja muita alkoholi-juomia. Isä Andreas vastaa luostarin omistaman viinitehtaan toiminnasta ja siitä, että viini saadaan markkinoille. Valamossa voi tutustua luostarin juomatarjontaan viinikierroksella, jossa kerrotaan tuotteiden valmistuksesta ja alkuperästä. Valamo tuottaa marjaviinien lisäksi viskejä, likööriä ja giniä. Osaa juomista voi ostaa Alkosta, osaa vain Valamon luostarista.
Isä Andreas perusti yhdessä ilomantsilaisen Hermannin Viinitilan Timo Kettusen kanssa viiniyhtiön vuonna 1997.
”Olin luostarin taloudenhoitaja ja piti keksiä uusia asioita ja tuotteita. Päätettiin alkaa tehdä viiniä ja liköörejä.”
Valamon viineihin käytetyt marjat kerätään alueilta, joissa ovat maailman puhtaimmat vedet ja maaperä. Koska Suomen kesä on lyhyt, mutta valoisa, voimallinen kasvukausi tuottaa maistuvia aromaattisia marjoja. Pitkät kesäpäivät ja viileä lämpötila lisäävät marjojen aromaattisuutta ja väriaineita. Ainutlaatuinen aromi ja värit syntyvät flavonoideista ja muista polyfenoleista.
Kaikki raaka-aineet kotimaisia
Valamossa viljellään viinimarjoja, mutta raaka-aineita tulee kaikkialta Suomesta.
Likööreissä on käytetty lisäksi pihlajanmarjaa ja mustikkaa.
”Kotimainen marja on ainoa mitä käytetään. Käytämme luonnonmarjaa ja viljeltyä marjaa. Viskituotannossa käytetään kotimaista ohraa. Marjaviineissä perusraaka-aineena on viinimarja, kaikki muu paitsi punainen. Käytämme vain sellaisia marjoja, joiden kasvatuksessa ei ole käytetty torjunta-aineita. Emme tosin puhu mistään luomusta.”
Valamon tuotteissa maistuu viinimarjan lisäksi variksenmarja, karviainen, lakka, mansikka, vadelma ja mesimarja.
”Meillä on viljeltyä marjaa viinimarjan lisäksi ainoastaan mansikka. Käytämme esimerkiksi luonnonmetsistä poimittua vadelmaa sekä tutkimusasemalta saatua mesimarjaa. Suomalainen marja on haluttua Keski-Euroopassa. Se kiinnostaa, koska se on puhdas ja villi.”
Valamossa valmistetaan mustaherukoista tehtyä glögiä, joka menee hyvin kaupaksi Keski-Euroopassa.
”Viemme joka vuosi Saksaan 80 000 litraa marjaviiniä eli suomalaista glögiä. Se menee hyvin kaupaksi. Yritämme avata marjaviineille koko ajan uusia markkinoita Aasiaa myöten.”
Marjoissa on paljon makua
Viineissä on kuivia, puolikuivia ja makeita. Isä Andreaksen mielestä suomalainen marja sopii erittäin hyvin alkoholijuomaksi.
”Siitä löytyy makua, näköä ja eksotiikkaa.”
Isä Andreaksen mukaan Valamon ulkomaalaiset vieraat ovat yllättyneitä kun maistelevat Valamon viinejä. He eivät kerta kaikkiaan ymmärrä, että viinit on tehty marjoista.
”Ne, jotka maistavat, yllättyvät. Suomesta löytyy esimerkiksi sellaisia marjoista tehtyjä kuohuviinejä, jotka kilpailevat täysin rypäleistä tehtyjen kuohuviinien kanssa.”
Valamossa tehdyissä kuohuviineissä on käytetty valkoista ja vihreää viinimarjaa, karviaista, mesimarjaa ja lakkaa.
Isä Andreas on tarkka viiniensä laadusta. Marjaviinejä ei kypsytetä, vaan ne ovat valmiita heti juotaviksi.
”Me teemme koko kypsymisajan analyyseja säännöllisesti, että saamme sellaisen
tuotteen, jonka haluamme. Olennaista on, että emme myy keskeneräistä tuotetta ja pitäydymme marjoissa. Joissakin maissa joudutaan laittamaan jonkin verran rypäleviineihin marjoja, jotta niihin saataisiin marjaisuutta. Silloin tietenkin voi kysyä, miksi sitten marjaviini ei voi olla viini”, Isä Andreas hymähtää. Hänen mielestään marjaviini on kuvaava nimi tuotteelle.
”Marjaviini on hyvä nimi. Se kertoo siitä mistä se on tehty. Pitää kuitenkin muistaa että marjassa ei maistu marja vaan siinä maistuu maa, jossa se kasvaa, ja maku on jokaisessa paikassa erilainen. Sen takia mekään emme sekoiteta eri paikoissa kasvaneita herukoita keskenään. Herukassa maistuu nimenomaan maa. Valitsemme marjat tietyltä alueelta, jotta tiedämme, miten se käyttäytyy. ”
Marjaviineistä voi tehdä vuosikertaviinejä, mutta lopputulosta ei tiedetä.
”Tärkein asia meidän viineissämme on sokerin muodostuminen. Viinirypäleessä on niin paljon jo valmiina, mitä lopputuote tarvitsee. Marjoissa joudumme aina lisäämään kypsytysvaiheessa hiivaa ja sokeria, koska marjan hiiva ja sokeri eivät riitä. Juoma suodatetaan kuudesta kahdeksaan kertaa ennen kuin se menee pulloon, ja sieltä on kaikki marjaliha ja ylimääräinen hiiva pois. Marjaviini on niin erilainen tehdä kuin rypäleviini.”
Lisätietoja:
https://viiniherman.valamo.fi/viinimyymala.html